SUKUJA URJALASSA

Nykypäivän veneitä Rutajärven rantapoukamassa

Ilmari Ahonen ja Fanny Järvenpää tapasivat häissä, jonne Ilmari oli kutsuttu viulua soittamaan. Fanny oli myös jonkin verran musikaalinen, sillä hänen suvustaan löytyy 1700-luvulta Rengon seurakunnan monivuotinen lukkari Muren. Ilmari oli tumma ja kiharatukkainen nuorukainen. Järvenpään Kalle-isäntä oli vasta lunastanut kovalla työllä ja säästäväisyydellä Niemen kartanolta talonsa omakseen jo hiukan ennen Lex Kalliota. Ilmari taas oli rakentajatyömiehen poika Urjalasta. Tuosta on kulunut kohta 100 vuotta ja ajan laineet ovat tasaantuneet. Ehkäpä jälkipolvet pystyvät tämän sivuston avulla hiukan ymmärtämään miten tilanteet suuresti muovaavat kohtaloja samankin suvun eri henkilöiden kohtaloissa. Airanteen aallot välillä hyrskyävät, mutta taas laantuu ilma ja venheen voi potkaista kohti hyvää kalapaikkaa.

Ahosen papan suvussa on ollut mylläreitä, kievarinpitäjiä, ja kappalaisia, värjäreitä ja ruotusotilaita, kunnallisneuvoksesta ja valtiopäiväedustajasta skottilaiseen amiraaliin ja aatelissuku Brunoweihin, mutta suurin osa kuuluu suureen joukkoon ihan tavallisia mökin eläjiä. Oli hantvärkkäreitä, oikea sockne snickarekin eli pitäjän nikkari Helin.

Moni on asunut Honkolan kulmilla, juuri niillä seuduilla, joita Väinö Linna kuvaa Pohjantähtitrilogiassaan. Adolf Ahonen oli mukana osuustoimintaliikkeen aloittajana Urjalassa.

Yllättävin sukuhaara tulee ehkä Adolfin vaimon Kaisan, äidin Loviisan s. Uotilan suvusta. Laukeelan Uotilan isännän, Ratsumestari Gustav Skarpfeltin rouva Katarina Liljebrunn on suomalaista rälssisukua, jossa on monta historian kirjoissa mainittua henkilöä. Esko Karisalmen laajoista tiedoista eri suvuista alueella on tullut tärkeää täydentävää tietoa. Valkeakosken sukututkijain julkaisu V sisältää Leena Viljasen esipolvia ja mielenkiintoisen kirjoituksen Urjalan kappalaisesta Jakobus Indelinista ja Laukeelan Uotiloista muutenkin.