Indelin, Fanttila, Uotila,Turun Kiukku-Nikon Särkilahdet ja Stiernkors-suku, sekä tarkka-ampuja Skarpfelt

Muistomerkki Urjalankylän sakastilla.

Teksti: Tällä
pyhällä paikalla on jo 1200-luvulla Jumalaa palveltu. Tämä kivisakasti on jäännös Urjalan seurakunnan nykyisen edellisestä kirkosta, joka on rakennettu 1400-luvulla ja purettu 1806. Kirkkonsa ja sen suojaan nukkuneiden vainajien muistolle omistaa tämän kiven v. 1930 (-39?) Urjalan nuoriso.

Sakastilla paljastettiin metallinen muistotaulu 2.8.1955 Urjalan hakkapeliitoista 30-vuotisessa sodassa.(Urjalan historia I s.187-188) . Siihen on kaiverrettu 4 upseerin ja 39 ratsumiehen nimet. Upseerit ovat Eversti Carl Bäckin Nuutajärveltä lisäksi Ratsumestari Göran Nötebom Honkolasta, majuri Velam Johan Nötebom Honkolasta ja Luutnantti Klaus Skarp Kokolta.

Indelin-Uotila liittyy Ilmariin seuraavasti: Isä, Adolf Ahonen>äiti Kaisa Sofia Ahomäki s. 1842 Urjala>äiti, Salmen Kongin torpparin Anders Abrahaminpojan vaimo, Laukeelan Uotilan tytär Lovisa s. Indelin s. 29.4.1803>Gabriel Indelin s. 1764 >Herman Indelin s. 1741 >Uotilan vävyn, Urjalan Punkalaitumella syntynyt kappalainen Jaakko Indelin ja vaimonsa Uotilasta Magdalena Johasdr. >Laukeelan Uotilan poika Anders Johan Fonten >Uotilan tytär Maria Magdalena >Gustav Skarpenfelt ja vaimonsa Katarina Lilliebrun.

Katariina Liljebrunnin esipolvia voi seurata aina Kirbyn sukuun Skotlannista ja Turun pormestariin (Tydell Anderssonin tieto) Nils Pedersoniin eli porvari ”Kiukku-Nikoon,, joka peri (tästä vanhemmat tiedot: Juha Sinivaaran 2001-2005 tutkimuksen mukaan,) 7.6.1646 appivanhemmiltaan kuusi saarta ja Perniön Broändan tilan. Hänen vaimonsa Karin Olofin tytär oli vanhempaa Stiernkorssukua ja tuli perimään Taivassalon Särkilahden miehensä kanssa. Kiukku-Nikon poika Påvel Nilsson oli Sääksmäen kirkkoherrana 1500-luvulla. Tämän kirkkoherran äidin suku on vanhaa Stiernkorsin rälssisukua Turun puolesta. Nilsin vanhempi veli oli saksassa maisteriksi opiskellut uskonpuhdistuksen uranuurtaja, arkkidiakoni Pietari Särkilahti, joka kuoli 1529. Turun piispa Maunu III Särkilahti on Pietarin esi-isä 1400-luvulta. Arkkidiakoni Pietarin lisäksi siis on Påvel/Paavali, Sääksmäen kirkkoherra ja myöhemmin Uotilan rusthollin vävyksi tulee Jacobus Indelin, Punkalaitumen Vanttilan talon poika, joka toimi Urjalan seurakunnan pidettynä kappalaisena 1700-luvun alussa ja hallitsi mm. latinan kielen. (Hänen sepittämänsä sururuno latinaksi on kuvattuna Urjalan historian 1-osassa.)

Ratsumestari Gustav Skarpenfeltin isä Claes ansioitui -30vuotisessa sodassa Urjalan hakkapeliittojen joukoissa tarkka-ampujana saaden Ruotsin kuninkaalta aateloinnin ja Honkolan kartanon alueen palkinnokseen. Claes oli avioitunut sotatoverinsa Jürgen Nötebomin lesken Elisabet Birkholz von Frensen kanssa. (Vaikeasta nimestä on monta versioita, se voi olla myös Fersen tai Frese... Elisabet oli syntyisin Riiasta, Liivinmaalta ja hänen sukunsa tarina liityy saksalaisten hansakauppiaiden kaupankäyntiin ja hallintoon tuolla alueella ja myös Ruotsin kuninkaan sotiin Baltiassa ja Pommerissa.)

Elisabetin ja hänen ensimmäisen miehensä Jürgen Nötebomin kaksi tytärtä avioituivat sotilassukuun Sääksmäen Rapolan Ruuteille, joista toinen tulee esiäidiksi presidentillemme ja itsenäisyysmiehelle, itsenäisen Suomen alkuvuosien aatteen miehelle Pehr Svinhufvudille.