Laukeelan Uotila oli vuodesta 1619 nimismiestalona. Isäntinä ovat talonpojat ja nimismiehet Olavi Erkinpoika Skarp (Laukeelan Uotilan isäntä 1603-1636, ja nimismies 1617-1636, talonpoikaissädyn edustajana Tukholman valtiopäivillä vuosina 1625 ja 1627). Olavi Skarp oli jo vuodesta 1606 varustanut ratsumiestä (Arajärvi, Urjalan historia I s. 162). Hänen poikansa Israel Olavinpoika Skarp jatkaa Uotilan isäntä vuosina 1637-1663, jonka jälkeen Uotila siirtyy Claes Olavinpoika Skarpfeltin pojalle Gustafille vuosiksi 1664-89.
Claes Skarpenfelt/Klaus Skarp on Arajärven mukaan ilmeisesti samassa talossa asuneen Olavi Erkinpoika Skarpin sukulainen (esim. Israel Skarpin veli, sillä teoksessa Finlands Herrgårdar, Tavastland sanotaan Elisabetin avioituvan leskeydyttyään Claes Olsson Skarpenfeltille). Claes oli Kokon Karppilan isäntänä vuodesta 1651 vuoteen 1681, jolloin hän lokakuun 2. päivänä kuoli. Avioiduttuaan Jürgen Nötebomin lesken Elisabetin kanssa 1638, kuului elinpiiriin myös Honkolan säteri. Jürgen Nötebom oli ollut siellä isäntä vain kaksi vuotta, 1630-1632 kun hän jo kuoli taisteluissa, jonka jälkeen Honkola siirtyi leskelle Elisabet Skarpenfeltille vuosiksi 1632-1646, kunnes Elisabetin poika, myös sotilasuralle mennyt Wilhelm Nötebom jatkoi isäntänä vuodet 1647-1682.
WilhelminNötebomin puoliso oli Elisabet Jöransd Brunow, janakkalaisen amiraali Brunowin tytär, ja heidän poikiensa kaaduttua sodissa Honkola siirtyikin Brunow-sukuisille aina vuoteen 1730 asti, jolloin Enoc Naucleer osti kartanon asuinpaikakseen. Eipä siis ihme, että Christina Lilliebrunn, jonka äiti Beata Brunow oli amiraali Jöran Brunowin tytär ja niin muodoin Honkolan rouvan Elisabet Brunowin sisar, löysi tiensä Urjalaan Gustaf Skarpenfeltin puolisoksi.
-Edellä mainitun Olavi Skarpin pojan, myös lyhytaikaisesti nimismiehenä toimineen Israelin pojat Klaus ja Erkki joutuivat tänä Saksassa käydyn 30-vuotisen sodan aikakautena laveille teille, sillä heidät mainittiin henkikirjassa 1664 irtolaisina. Urjalasta osallistui melkomoinen joukko nuoria miehiä hakkapeliittoina kuninkaan sotiin, Claes Skarp mukaan lukien, mutta nimismies Israelin pojat olivat jääneet kotiin. Klaus Skarpin sotiessa ulkomailla nimitettiin vuonna 1644 Yrjö Svartin poika Sigfrid eli Sipi Svart läheisestä Kanganpään talosta nimismieheksi Urjalaan, jota tointa hän hoiti vielä 1650-luvullakin.
Urjalan Rutajärven kallioisella itärannalla Vanhajärven ja sen välisellä kannaksella sijaitsi Kanganpään rustholli, joka on torppari Antti Abrahaminpoika Kongin isoäidin Valpurin *1741 synnyintalo.
Arajärvi toteaa Urjalan historian s. 163-164, että Kankaanpäästä tuli pian pitkäaikainen nimismiestalo. Sen isännäksi oli tullut 1628 mahdollisesti Sääksmäen kihlakunnan alikirjurina toiminut Yrjö Matinpoika Svart ja hänen suvustaan tuli 1644 ensimmäinen Kankaanpään nimismies Sigfrid Laurinpoika Svart. Tämä Sipi Svart oli talonpoikien säädyn edustajana Ruotsissa valtiopäivillä vuonna 1649 (ks. linkki oikealla palkissa, Suomen talonpoikia valtiopäivillä).
1657 siirtyivät Kankaanpää ja nimismiehen tehtävät 4096.3249 Clemet Jacobss. Hedmanille eli Klemetti Jaakonpoika Hedmanille * noin 1620 +1667, joka oli aikaisemmin toiminut myös voutina. Hänen kuoltuaan 1667 hänen leskensä
4096.3250 Brita toimi nimismiehenä suruvuoden ajan, jonka jälkeen Brita avioitui 1668 nimismieheksi kelpaavan ja myös kirkonisäntänä toimivan Jaakko Törneqvistin kanssa.
1678 tuli isännäksi Törneqvistin poikapuoli, 2048.1625 Jacob Clemetss. Hedman eli Jaakko Hedman, *n. 1650, joka sai myös nimismiehen viran. Urjalasta talonpoikien edustajana Tukholman valtiopäivillä mainitaan Jaakko Hedman vuosina 1686, 1689 ja 1693. Pojat kävivät koulua: Antti Klemetinpoika Hedmanista tuli Turun veroviraston virkamies. Kankaanpään nimismiesaika päättyi v. 1701 Ikaalan Isotalon isännän Sven Lenningin aloittaessa työssä.
Isonvihan aikoihin Christina Lilliebrunin viimeisten vuosien asuinpaikan, Urjalankylän Häihälän isäntä Jaakko Favorin hoiti vaihtelevasti tointa, kunnes 1714-21 nimismiehistä ei ole tietoa. 1727-1784 elettiin Urjalassa nimismies Mexbergien aikaa, isä ja poika Gabriel olivat toimessa asuttaen aluksi edellä mainittua Claes Skarpin autiosta uudelleen viljelykseen ottamaa Kokon Karppilaa. Jälleen Skarpenfeltien tie risteää nimismiehiä:
Kruunun nimismies Gabriel Mexberg, *6.1.1726, asui Laukeelan kylän Uotilan talossa ja avioitui tyttären Batseba Indelinin, *18.1.1735, kanssa.
512.407 Jaakko Matinpoika Björkvistin/Kankaanpään *1.1.1700 Urjala Kankaanpää esipolvia on seuraavassa koottuna yhteen:
XVIII
Isäntä Röörissä, Ruotsissa Värmlannissa lähellä seutuja, joissa Selma Lagerlöf myöhemmin asui.
129 068 104 033 Peder i Röör *1455 +1540
XVII
Bonde , isäntä
64 534. 52 017 Jon Pedersson *1475 +1560
XVI
Bonde i Röör Väse Socken, Isäntä Röörissä, Väsen pitäjässä.
32 767. 26 009 Algot Jonsson *1540 Röör Väse
32 76. 26 010 Carin Jonsdr. *1540
L. 1. Olof Algutsson Röör Väse *1565 >pka , isäntä Biör Olofsson +1590 Röör, Ruotsi, Sverige > Bonde kyrkovärd, Olof Biörsson *1616 Röör +1700 Berg Väse Socken. Olof Biörssonilla on neljä lasta, Lars, Brita ja Sveno Vigelius *1660 sekä lukkari Bengt *1670 +1736 Sunne, Ruotsi
16 384. 13 005 Laurentius Algoti Vigelius * noin 1570 Rör, Ruotsi
XV
Kapellan, hovpredikant, kyrkoherde och prost, Kappalainen, hovisaarnaaja, kirkkoherra ja rovasti
16 384. 13 005 Köpingin kirkkoherra Laurentius Algothi Wigelius. noin 1570 Rör, + 1618..
16 384 13006 Anna Larsdr. *1560 +1617
L. 8192. 6503 Petrus Laurenti Vigelius(v.een 1649), Ekenberg
*15.10.1603 Köping
Borgmästare, Pormestari
16 384. 13007 Erik * noin 1580 Köping
oo
16 384. 13008 Kerstin; syntynyt noin 1580 Köping.
L. 8192. 6504 Kristiina * 1603 Köping +1677.Turku
XIV
Vänersborgin (Vassändan) kirkkoherra Sven eli
8192. 6501 Sveno Jonæ; syntynyt Ruotsi noin 1600, kuollut 1661.
L. 4096.3251 Johan Wassenius; syntynyt 10.6.1620 Vänersborg, Ruotsi
8192. 6503 Petrus Laurenti Vigelius(v.een 1649), Ekenberg * 15.10.1603 Köping + X. 4.1656 Turku
oo 7.9.1631
8192. 6504 Kristiina Eriksdr. * 1603 +1677.
L. 1. Christina Petrusdotter Ekenberg *11.2.1632 +1689 oo Joh. Magni Garzius Arbogensis >II Tr Barbro Garzia1659-1708>III. Tr. Margareta Carlsdr. Ruut 1697-1753
oo Petter Gustav Svinhufvud.av Qvalstad 1697-1754 , asuvat Sääksmäellä Isonvihan jälkeen.
Petrus Vigeliuksen ja Kristiinan lapsi (2.) on myös
4096.3252 Maria Ekenberg * 12.1.1637 Turku, +22.4.1666
> II Carin Johansdr. Wassenius ooNimism. Jacob Clemetss.
Hedman, Kankaanp. isäntä Urjalassa 1678-1701> III Carin Isotalo/Hedman *1682
IV Jaakko Björkvist Kankaanpäästä erotetun Isotalon isäntä1737-.
3. Petruksen ja Kristiinan lapsi: Johan Ekenberg *1649 +1693
-Maria Ekenbergin ja suvun nuorimman jäsenen Lukas Thelin Öholmin sukutaulu löytyy osoitteessa:http://hem.bredband.net/ohojon/p34de533d.html . Tuossa suvussa on mm. Sven Olof Palme Statsminister ja Författarinnan I Mårbacka, Östra Ämtervik, Selma Ottiliana Lagerlöf (1858-1940). Suvussa, mutta ehkä ei siis sukua.
Urjalaan kotiutuneen Elisabet Nötebomin tyttären Annan poika Carl avioituu Barbro Garzian kanssa. Barbron äiti on yllättäen Vigeliuksia: Christina Petrusdr. Ekenberg *11.2.1632 ja aviossa Joh. Magni Garzius Arbogensiksen kanssa. Niin ovat Loviisa Indelinin jälkipolvet sukua presidentti Svinhufvudille kahta kautta: Esiäiti Elisabet Berkholtz von der Frensen Annan tyttären kautta ja Kankaanpään Carin Wasseniuksen tädin Christina Ekenbergin kautta.
XIII
Kankaanpään ratsutilan isäntä 1662-67 Urjalan Kankaanpäässä.Nimismies.
4096. 3249 Klemetti Jaakonpoika Hedman *n. 1620 Urjala Kankaanpää, +1667 Urjala.
oo
4096. 3250 Brita; syntynyt noin 1630 Urjala, Kankaanpään ratsutilan isäntä 1674-77 Urjalan Kankaanpäässä.
L. 2048.1625 Jacob Clemetss. Hedman /Jaakko Hedman; * n. 1650 Urjala, Kankaanpään ratsutila,.
Turun hovioikeuden asessori, FM, aateloitu 1688
4096.3251 Johan Wassenius, aatelotuna nimellä Lagermarck, * 10.6.1620 Vänersborg, + 1691 Ulvila.
oo (2) 17.7.1675, Elisabet Rydenius; syntynyt noin 1649, kuollut 11.10.1741.
oo (1) 2.5.1652
4096.3252 Maria Ekenberg; syntynyt 12.1.1637 Turku, kuollut 1666.
L. 2048.1626 Carin Wassenius *n. 1660 Turku (?)
Maria Lagermarck +1698
Johan Wasseniuksesta löytyy tietoja Helsingin yliopiston matrikkelissa vuosilta 1640-1852 (Ks. sivupalkin linkki nettisivulle).
Puolisoita oli kolme: 1:o 1652 Maria Pehrsdotter Ekenberg († 1666); 2:o 1667 Sigrid Henriksdotter tämän 2. avioliitossa († 1674); 3:o 1675 Elisabet Svensdotter Rydenius († 1741).
Hänen appensa kolmannesta aviosta oli Turun pormestari Sven Rydenius † 1675). On myös jonkinlainen yhteys Sääksmäelläkin vaikuttaneeseen Ruutien sukuun, sillä hänen poikapuolensa oli
Johan Wassenius oli suomalainen ruotsalaissyntyinen tuomari ja filosofi. Hän toimi jonkin aikaa Turun akatemian filosofian apulaisena, ja käsitteli teoksissaan muun muassa sallittua ja kiellettyä magiaa.
Myöhemmin Wassenius siirtyi oikeuden palvelukseen. Hän toimi Turun hovioikeuden kanneviskaalina vuosina 1650–1662 ja asessorina vuosina 1662–1685, sekä kihlakunnantuomarina eri paikkakunnilla. Wassenius aateloitiin vuonna 1688.
Kankaanpään ratsutilan isäntä 1678-1701 Urjalan Kankaanpäässä.Nimismies ja valtiopäivämies
2048.1625 Jacob Clemetss. Hedman /Jaakko Hedman; * n. 1650 Urjala, Kankaanpään ratsutila,.
oo
2048.1626 Carin Wassenius *n. 1660 Turku (?)
L. 1024. 814 Caisa Jacobsdr. Isotalo/ Hedman *23.11.1682 Urjala Kankaanpää +26.4.1761 Urjala Kankaanpää
Urjalan Väkkärä sijaitsee Rutajärven yläjuoksulla sijaitsevan Nuutajärven etelärannalla, jossa ilmeisesti läheisellä vuorella on sijainnut Urjalan muinaislinna. Kankaanpäähän pääsi soutamalla Nuutajärven selän poikitse Nuutajokea Rutajärvelle ja siitä kallioista itärantaa Vanhajärvestä laskevan joen suuhun.
1024. 809 Martti Mikonpka * 1667 +e. 1749 Urjala Väkkärä, Uotila
oo
1024. 810 Briitta Antintr. *1664 +e.1749 Urjala, Väkkärä, Uotila
512.405 Taloll. Antti Martinpka *22.11.1700 Urjala, Väkkärä, Uotila +18.3.1759 Urjala, Väkkärä, Anttila > Matti Antinpoika *1734 Urjala, Väkkärä Anttila avioituu Kankaanpään tyttären Valpurin *1741 kanssa ja heille tulee kantatalon osa joka nimetään Isotaloksi (Storgård) ja Vähätalossa eli Lillgårdissa asuvat..
Rusthollari, Urjala Kankaanpää
1024.813 Matti Yrjönpka Isotalo *noin 1680 +1713 Urjala Kankaanpää (n. 30v.)
oo
1024 814 Carin Jaakontr. Isotalo/Hedman *23.11.1682 Urjala +26.4.1761 Urjala Kankaanpää
L: 512. 407 Jaakko Matinpka Björkvist/Kankaanpää *1.1.1700 Urjala Kankaanpää
Carin Jaakontytär Hedman eli Caisa Jacobdr. Hedmanin *23.11.1682 1. puoliso Matti kuolee nuorena, ja hänen 2. puolisokseen ja Kankaanpään ratsutilan isännäksi tulee Anders Olofsson *1685 ja heillä on tr. Maria Andersintr., joka on VIII:208 taiteilija Mauri Kunnaksen esipolvissa.
(katso sivupalkin linkki Iso-Iivarin Kunnas-sivustolle). Yhtymäkohtia on muuallakin. Laukeelan Talalta tulee kaksinkertainenkin yhteys Ahosen papan sukuun Pusalta ja aikanaan Indelineille (Leena Indelin)ja toisaalta 512:408 Kankaanpään miniän Maria Talan kautta. Laukeelan Talalta taas johdutaan esivanhemmissa mm. Kylmäkosken Laaduille.
512.405 Taloll. Antti Martinpka *22.11.1700 Urjala, Väkkärä, Uotila +18.3.1759 Urjala, Väkkärä, Anttila
oo 24.4.1728 Punkalaidun
512.406 Kaarin Matintr. *28.11.1700 Punkalaidun, Oriniemi, Erkkilä +1782 Urjala, Väkkärä, Anttila
lapset:
256. 203 Matti Antinpka * 10.2.1734 Urjala, Väkkärä, Anttila
Isäntä Kankaanpään Isostatalosta 1737 erotetussa Vähätalossa, rakuuna
512.407 Kankaanpää/ Björkvist, Jaakko, Matinp. *1.1.1700 Urjala Kankaanpää +25.5.1755 Urjala Kankaanpää
oo 21.8.1729 Urjala
512.408 Maria Heikintr. *6.9.1710 Urjala, Laukeela, Tala, tal. tr. +24.6.1787 Urjala
L. 256.204 Valpuri Jaakontr. Björkvist *18.4.1741 Urjala, Kankaanpään ratsutila
Katso alkuperäistä kirkonkirjaa osoitteessa SSHY, digitoitu Urjalan seurakunnan väestöluettelo 1750-1765:
http://83.150.87.40/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/urjala/vaestoluettelo_1750-1765_tk658/57.htm
