sunnuntai 13. tammikuuta 2008

Claes Skarpenfeltin ja Elisabeth Birckholz von der Frensen jäljillä


Kuva: Sääksmäellä syntyneen presidenttimme Pehr Svinhufvudin eli kansan kutsumana Ukko-Pekan järkkymätön patsas eduskuntatalon luona. -Kiviaines, graniitti, on tuotu Kalvolasta.
Svinhufvudin suku on peräisin Norjasta, mutta Sääksmäellä siihen liittyy paitsi Ruutit, myös miniä, Elisabet Bircholz von der Frensen ja Jöran Nötebomin tytär Urjalasta.

[1]


XIII POLVEA NYKYJASTA TAAKSEPÄIN

Urjala, Laukela Talan isäntä vv. 1650-1682, talon vävy

4096. 3257 Lauri Erkinpoika

4096.3258 N. Tuomaantr.

L. 2048.1629 Yrjö Laurinpoika Tala


Talollinen Akaa, Mellola Korri

4096. 3261 Bertil Thomass. Korri * 1635 Akaa Mellola Korri +25.7.1692 Akaa, Korri

4096. 3262 Valborg *1640 +1680 Akaa Mellola Korri

L. 2048. 1631 Thomas Bertilss. Korri *1657


Talollinen kuudennusmies, Akaa Saviniemi Laatu

4096. 3263 Mårten Michelss. Laatu *1627 Akaa Saviniemi, Laatu +13.6.1693 Akaa, Laatu
4096. 3264 Margareta Sigfridsdr. * 1635 +21.7.1723 Akaa Laatu
L. 2048.1632 Maria Martintr. Laatu

4096.3277 Claes Skarpfelt, Skarp, Majuri s. Ruotsi k. 1670 Urjala,Laukeela. Kokon Karppilan isäntä, majuri. Omisti Hausjärven Puujaan Mäkelän 1669-1676.

oo1638

4096.3278Elisabet Berkholst/Bercholz Von Der Frense /Birkholz von Fersen/ von der Freusen (?) tullut Urjalan Honkolan Säteriin. n.1630. Jäi leskeksi ensimmäisestä miehestään Jürgen Nötebomista v. 1636, jonka jälkeen hänet mainitaan Honkolan emäntänä kunnes hänen ja Nötebomin poika, joka avioituu janakkalaisen Elisabet Lilliebrunnin kanssa jatkavat Honkolan pitoa.

Lapsia: Sääksmäelle avioituneiden Annan ja Margareetan osalta tietoja saatu E. Karisalmelta ja E. Pessiltä


Lapsia:
1. Velam Johan Nötebom. Urjalan Honkolan kartanon omistaja 1647-1682, k. 1684 Urjala Honkola kartano. oo Elisabet Margareta Jöranintytär Brunow, Nötebom, * noin 1625 Janakkalassa

2. Margareta Nötebom, Ruthenhjelm, * 1620, + 1703 Sääksmäki Voipaala. oo Simon Pehrsson Ruuth tai Ruthenhjelm, ratsumestari, * 1608 Sääksmäki, + 1680 Sääksmäki.

3. Anna Nötebom, Ruuth, *1621 oo Carl Ruut

4. 2048.1639 Gustaf Claesson Skarpenfelt, Skarp, Ratsumestari * n. 1639 k. 7.10.1689 Urjala,Laukeela,Uotila.

5. Klaus Klausinpoika Skarpenfelt + 02.10.1681 Urjala.

6. Christina Klausintytär Skarpenfelt, Ögnelood.Christina Skarpenfelt+1695 oo luutnantti, Kalvolan sotaneuvoksen poika, Johan Ögnelod *1648 +1716 Hattulan Ihalempeen. Christina on haudattu Hattulan kirkkoon. Heidän poikansa Claes Johan oli korpraalina Savon ja Uudenmaan jalkaväkirykmentissä +1706 (Hattula Kyrka).

Elisabet jäi leskeksi Nuutajärven isännästä ja Honkolan kartanon perustajasta Jöran Nötebomista. Edellisestä aviosta oli tyttäriä Margareta *1620 +1703 oo Simon Ruut ja Anna oo Carl Ruut (Svinhufvudit), Sääksmäen Rapolaan. (Aatelistaulut Rutensparre/Ruuth) Simon Ruuth oli ratsumies Otto Yxkullin komppaniassa. Vänrikki 1634, kornetti 1648. Tehtiin perintösopimus veljien kanssa. Simon ja Maria saivat Voipaalan ja veljet Rapolan. Sota-ansioistaan ja pahasta haavoittumisestaan Simon sai ratsumestarin arvon.

Simon ja Annan Ruutin lapset: Jöran 1640-1703, everstiluutn., Israel +1723 lutn., Peter +1730 ratsumest., Kerstin +1717 oo Leonard Pastel +1734 (106v) Roukon rusthollissa Sääksmäellä, Liske oo luutn. Gustav Brask Sääksmäen Ikkalassa, Anna+1711 oo Jaakko Matinp. Sääksmäki, Kärsä ja Sofia +1715 oo luutnantti Gabriel Gardemeister, Vuorentaustan herra.

Klaus Skarp ilmeisesti oli Laukeelan Uotilan (nimismiehenä v.1617-1636) Olavi Erkinpoika Skarpin sukulainen. Tämän kirjoittajan arvelu on, että poika, sillä jäljempänä mainittu Finlands Herrgårdar puhuu Claes Olsson Skarpenfeltista. Olavi Skarp, joka Arajärven mukaan ilmeisesti oli muualta muuttanut Urjalaan, oli valistunut jopa kirjoitustaitoinen ratsutilallinen. Hänet valittiin 1625 ja 1627 valtiopäiville Tukholmaan edustamaan Sääksmäen kihlakuntaa. Hänen ja (vanhemman ) poikansa asiat menivät kuitenkin huonoon tilaan, ja 1650-luvulla Uotila meni Claes Skarpille, jonka hallussa oli myös Kokon Karppila.

Klaus Skarpfelt omisti myös Hausjärven Puujaan järven rannalla Mäkelän rusthollia 1669-1676. Talo oli tullut1664 300 kuparitalarista vänrikki Svartille, joka menetti sen luutnantti Klas Skarpfeltille, sillä Svart ei kyennyt maksamaan neljä vuotta aiemmin ottamaansa lainaa, jonka panttina talo oli ollut. Skarpfeltilta rustholli siirtyi 1676 Hämeenlinnan pormestarille Johan Ahlmanille, joka asuikin taloa tarmokkaasti, mutta menetti sen jälleen 1685 250 kuparitalarin lainan vuoksi ruukinpatruuna Petter Thorwösten perillisille. (Keskitalo, Oiva. Hausjärven historia, Karisto 1964. s.74 ) -Gustaf Skarpfeltin tytär Maria Magdalena syntyi vuonna 1676.

Hakkapeliitta Klaus Skarp meni ratsuväkeen 1623, korotettiin Hämeen jalkaväkirykmentissä kapteeniksi 1652, jolloin perusti Kokon Karppilan, ja 1660 majuriksi. Skarp palveli jatkuvasti armeijassa ja hänen poikansa Gustav oli isänsä komppaniassa vääpelinä 1654 alkaen. Klaus Skarp ammuskeli Saksassa Bissenin varuskunnassa yöllä 1656 ja sai koko väen hälytetyksi, mutta 19.4.1662 hänet kuitenkin aateloitiin sota-ansioistaan nimellä Skarpenfelt. [1]

Elisabet jäi 1636 leskeksi Jöran Nötebomista. Edellisestä aviosta oli tyttäriä Maria ja Anna, jotka avioituivat Sääksmäen Rapolaan Ruuteille.

Elisabetin Sääksmäen tyttären Annan tytär Margareta Ruuthin pakomatkalta Ruotsiin löytyi Rapolan isännäksi Svinhufvudien esi-isä.

”Berkholz de Frese Urgammal Brämisk adlig att, som först franträder I urkunderna med Gerhard Frese 1222”. “Den livländske ryttmästaren Jören Nötebom –erhållit Arbentz by I Estland som förläning. Elisabet Berchholtz von der Freuse troligen även hon av livländskt börd oo 1638 med sin granne Claes Olsson Skarpenfelt till Kokkois och Laukela”.[2]

Elisabetin ja Göran Nötebomin tyttäristä kaksi avioitui Ruutheille. Edellä on kerrottu Sääksmäen kirkkoherrasta Påvel Nilssonista, jonka jälkipolvia Janakkalasta syntyisin oleva Christina Lilliebrun avioituu toiseen avioliittoonsa puolestaan heidän poikansa, myös sotilasuralle lähteneen Gustav Claesson Skarpenfeltin kanssa.

Kalvolaan, naapurikuntaankin syntyy yhteys Uotilan miniöiden kautta. Kalvolan Jaakko Tuomaanpoika on Ögnelodhiksi 30-vuotisessa sodassa 1653 aateloitu. Hänelle syntyi kolme poikaa Thomas ja Johan, sekä Eric, josta tulee kornetti. Thomas sai Kutilan perinnokseen ja Johan Ihalemmen Keisarin ja Vätälän.[3] Thomas-poika avioituu Urjalaan avioituvan Christina Lilliebrunnin sisaren, Maria Elisabeth Lilliebrunnin kanssa. Thomaksen poika Jacob Anders menestyy hyvin, saa hallintaansa 1775 Sillantaan ratsutilan ja v. 1801 puolet isoäitinsä kotitilasta Janakkalan Monikkalasta. 1775 hänen arvoidaan olleen Hämeen toiseksi varakkain mies. 1799 kuningas Kustaa IV Adolf myönsi hänelle sotaneuvoksen eli Krigsrådin (”rikrooli”) arvonimen. Siihen onni loppuukin. Tytär Beata Gyldenär kuolee varhain. Tyttärenpoika kuolee naimattomana 1816 ja tyttären tytär Eva Gustava Lillie-brunn muuttaa Kutilasta 1832 miehensä, kaukaisen sukulaisensa Anders Johanin kanssa

[1] Urjalan historia I s.242 ja 162, 114.

[2] Nuutajärvi och Honkola, i Finlands herrgårdar, Tavastland, maakunta-arkiston kappale Hml)

[3] Kalvolan historia I. Karisto 1992., s.154.

Urjalan historia I s.242 ja 162, 114.

[1] Nuutajärvi och Honkola, i Finlands herrgårdar, Tavastland, maakunta-arkiston kappale Hml)

[1] Kalvolan historia I. Karisto 1992., s.154.

Rapolan talossa Sääksmäellä Pietari Ruuthin, joka oli Kirsti Särkilahden mies, pojat Simo ja Kaarle Ruuth jakoivat omaisuutensa 1649 siten, että Simo sai Voipaalan ja Kaarle Rapolan. Kaarlen ja Anna Nötebomin tytär Margareta Ruuth avioitui ruotsinmaalaiseen aatelissukuun kuuluvan luutnantti Peter Gustaf Svinhufvudin kanssa ja heistä tuli Rapolan omistajia 1727. Kamreeri P.G. Svinhufvud (1804-1866) oli sukunsa tunnetuin edustaja Rapolan isäntien joukossa. Hänen poikansa hukkui merikapteenina Kreikan saaristossa, eikä koskaan ollut Rapolan isäntänä. Merikapteenin poika Pehr Evind syntyi kuitenkin Rapolassa 1861. Hänestä tuli Suomen kolmas presidentti (1931), jolle pystytettiin muistopatsas 1937 Rapolan piha-alueelle. [1]

Kamreeri Svinhvfvud rakennutti suuren kivinavetan, velkaantui ja hänen kuolinpesänsä ajautui konkurssiin. Rapola myytiin huutokaupalla ja aatelisten omistajien jälkeen kartano siirtyi talonpoikaisen isäntäväen, Eufrosyne ja Kustaa Rapolan (Pietola) haltuun.

Rapolan omistajia:

  • Särkilahtien sukua 1565 - 1621
  • Ruuth-suku 1621 - 1726
  • Svinhufvudin suku 1727 - 1868
  • Juho Kustaa (Pietola) Rapola 1868 - 1915
  • Vuonna 1915 kartano siirtyi J.K.Rapolalta tämän tyttären pojalle Juho Benjamin Kuulialalle.
  • Vuodesta 1993 Rapola on ollut valtion omistuksessa ja Museoviraston hallinnassa.

Lähde: E. Jutikkala ja G. Nikander “Hämäläisiä kartanoita ja suurtiloja”.


[1] Kirjallista elämää Sääksmäellä-nettisivu kertoo Rapolan talon vaiheista.

4096.3279 Anders Ericsson Lilliebrun, Kapteeni Tavastehus regemente *Janakkala, Monikkala. + 1695 Janakkala, Nuoliala. Haudattu Janakkalan kirkkoon. Mon(n)ikkalan kartanon omistaja..

oo

4096.3280 Beata Brunow +1682 Janakkala, Monikkala. haudattu Janakkalaan. Aatelissukua nro. 56

Lapsia: 2048.1640 Christina Catharina Andersdotter Lilliebrun + 5.12.1736 Urjala.



Ratsutilallinen, Vesilahden Heikkilän isäntä 1652-1691

4096.3281 Heikkilä, Mikko, Matinpka *1634 Vesilahti Ania Heikkilä +1695 Heikkilä.

4096.3282 N.N.

L. 2048.1641 Heikkilä Kaapo Mikonpka *n. 1660 Vesilahti, Ania, Heikkilä +1730 Vesilahti, Heikkilä



Pirkkalan kappalainen

4096.3283 Birckman Jaakkima (Joachim)*n. 1610 +1671 Pirkkala.

4096.3284 Sofia

L. 2048.1642 Birckman, Elisabet *n.1641 Pirkkala + 1709 Vesilahti

Jaakkiman poika Birckman Georgius, on myöh. "kapellan i Birkala". +1688.

Birckmaneja oli Pirkkalassa kahta sukua. Tämä Jaakkima on alun perin talonpoikaista sukua, ja hänen isänsä oli jo Pirkkalan kappalainen. (Pappi nimeltä Jacob Raumannus tulee Pirkkalaan Jaakkiman aikaan ja tulee naapuriseurakunnan kappalaiseksi muuttaen nimensä myös Birckmaniksi.)[1]

4096.3285 N.N.

4096.3286

L. 2048.1643 Leistenius Jaakko, +1697 Prunkkalan (nyk. Aura) kirkkoherra


4096.3287 Gabriel Gottleben *Lyypekki, Saksa n. 1630(?) -1673 Pori

4096.3288 Kristina Gregoriuksentr. Arctopolitanus -1687 Pori

L. 2048.1644 Margareta Gabrielintr. Gottleben *Pori, elossa 1682, avioituu Auraan eli Prunkkalaan


Porvari, laivuri, Rauman raatimies

4096.3289 Matti Yrjänänpoika + ja haudattu 4.5.1644 Rauman Pyhän Kolminaisuuden
kirkkoon

4096.3290 Margareetta Olavintr. + haud. 4.5.1644 Rauma Tokila, haud. Pyhän
Kolminaisuuden kirkkoon.

L. 2046.1645 Klaus Matinpoika Tokila


Urjala Laukela Talan isäntä 1616-1650

4096.3299 Tuomas Sipinpoika Tala *noin 1590

4096.3300

L. 2048.1650 N. Tuomaantytär Tala



Akaa, Kuusjoki Rossin isäntä 1637-1670, lautamies

4096.3321 Kasper Nikinpoika/Casper Nilsson Rossi

4096.3322 N.N.

L. 2048.1661 Marcus Casperss. Rossi *1633 Akaa Kuusjoki Rossi

Katso myös tämän blogin teksti: Isäntiä Akaasta: lautamiehiä, metsästäjiä, markkinamiehiä ja käräjillä kävijöitäkin.

4096.3529 Heikki, Tammelan Teurolta *n. v1655

oo

4096.3530

Lapsia :

2048.1765 Bde, Mylläri Matti Heikinpoika Pusa *10.8. 1678 Tammela Teuro


4096.3531 Göran *n.1655 Urjala(?)

4096.3532

Lapsia:

2048.1766 Brita Göransdr. *1686 +1747(?)

Kylmäkoskella Akaan Kuusjoen Rossin isäntä 1665-1705.

4096 3553 ja 2048 1661 Marcus Caspersson Rossi , talollinen * 1633 Akaa Kuusjoki Rossi *21.9.1718 Akaa Kuusjoki, Rossi, 85v.

oo
4096 3554 ja 2048 1662 Anna Simonsdr. *1642 +15.2.1719 Akaa Kuusjoki Rossi 77v.

Lapsia:

1. Marcus Marcuss. Rossi *Kuusjoki

2. 1024 831 ja 2048.1777 Martti Markunpka/Mårten Marcuss. Rossi, Kuusjoki*1684 >Ahoset, Ilmari >Marjatta>Tämän kirjoittaja

3. Maria Marcusdr. Rossi*1667 Akaa Kuusjoki +1.5.1726 Akaa Taipale 59v.

4. Elisabet Marcusdr. Rossi *1667 +26.11.1727 Akaa Kylmäkoski 60v.

5. Anna Marcusdr. Rossi *1668 >Akaan Käyrälän Iso-Mikkolaan >Sparf >Kalle Järvenpää>Fanny>Marjatta>Tämän kirjoittaja

6. Erich Marcuss. Rossi *1671 Akaa Kuusjoki *6.5.1697 Akaa Kuusjoki 26v.

7. Christina *1676 Rossi, +28.4.1754 Akaa Taipale Simola (78v.)

8. Beata

9. Sophia *1677 Akaa Kuusjoki +21.11.1697 Akaa Kuusjoki (20v.)

10. Ingeborg *1680 Akaa Kuusjoki +1.6. 1740 Urjala Kokko Tasso (60v)


[1] www.genealogia.fi/genos/16/16-122”Birckman i Birka” Artikkelissa selitetään näitä kahta Birckman-sukua, tarkemmin sitten Raumannuksia.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti