Kohti rakentavaan keskustelua -Yhdessä voimme saada isojakin asioita aikaan

Hämmentävää uutena ehdokkaana on ollut huomata miten paljon turhanaikaista saa vastaukseksi yksinkertaiseen kommenttiinsa. Tämä on SOME-aikaa. Kun henkilö, jota kommentoi, ei ole kasvokkain läsnä, tulee helpommin harkitsematonta tunnepitoista tekstiä.  Silloin on hankala edetä.. Koetan olla mukana vain asiasivuilla, niitäkin löytyy. Esim. Hämeenlinna- ja Hämeenlinna Asukkaiden asialla-sivustot.

 Äskettäin julkaistiin tutkimus hallitukseen kohdistuneesta vihapuheesta. Meillä on "huulipunahallitus" jota vetää kaupan kassa jne. Edellinen hallitus sai samanlaista kohtelua SSS-nimittelyineen. Aina ei viesteisssä oli tosipohjaa. Kun tarpeeksi monta kertaa julkisuudessa vakuuttavasti toistellaan, että korona on vain "mieto flunssa", tai että jotkut rohdot poistavat rokotuksen tarpeen, osa meistä uskookin ja saa kenties itselleen ja meille muille vahinkoa. Helsingissä nähtiin 20.3. mielenosoitus, johon lähteneet asettivat oman ja muiden turvallisuuden vaaraan. 

Politiikka on suomeksi yhteisten asioiden hoitamista. Se ei saisi olla valtapeliä eikä leikkiä toden ja sadun maailmassa. Toinen toistaan pitäisi voida erilaisista mielipiteistä huolimatta arvostaa. Yhteistyön eri arvopohjalta tulevien valtuutettujen kanssa pitäisi olla mahdollista. 

Keskusta tarjoaa tukevaa maltillista ajattelua ja toivon näkökulmia vaalien jälkeiseen elämään. Niitä kannatan.

Tästä tulee ainakin itselleni tavoite toisen kuunteleminen ja omaa arviota väheksymättä ja rakentavien ratkaisujen löytäminen yhteistyöllä. 

Kun olin nuori, piti koulussa olla hiljaa. 

Siitä askel eteenpäin on uskaltaa sanoa ääneen, että on jostakin eri mieltä, mutta kuunnella arvostaen toisenkin ajatusta. Jos  pilkkaa tai "lyö lekkeriksi", keskustelu loppuu siihen. 

Kolmas rakentava vaihe on sitten, kun pysähdytään katsomaan, löytyykö yhteistä tavoitetta, joka hyödyttäisi useampia. Se on hienoa, kun onnistuu. Yhdessä voidaan saada isojakin asioita aikaan, kun eri näkökulmia, eri taitoja yhdistetään yhteiseksi hyväksi, kun toimeen tartutaan.

Verkossa rakentavasta keskustelusta:

NVC-conversation: https://esseepankki.proakatemia.fi/nvc-rakentava-vuorovaikutus/

Erätauko-tutkimus: https://www.eratauko.fi/rakentava-keskustelu-verkossa/

 https://fi.sodiummedia.com/4263247-constructive-conversation-meaning-concept-rules-and-features

Restoratiivinen keskustelu, koulumaailman aikuisille koulutusta ongelmien ratkaisuun keskustelemalla:

https://sovittelu.com/vertaissovittelu/koulutukset/resto-taydennyskoulutus-henkilokunnalle/

Verso: Vertaissovittelua lapsille koulussa erimielisyyksien ratkaisemiseksi: https://sovittelu.com/vertaissovittelu/

Kaupunkiuutiset 3.3.2021 Kehittyvä keskusta on pitäjienkin etu vai Hyvinvoivat liitosalueet ovat keskikaupungin etu?

Mielipidekirjoitukset sanomissa ja some vilisee nyt meidän vaaliehdokkaiden kehitysajatuksia . Tänään 3.3. Kaupunkiuutisissa Andrej Sergejeff (vihr.) kirjoittaa otsikolla "Kehittyvä keskusta on pitäjienkin etu". Arvelen, että olemme samiksia, sillä julkaisin blogissani https://airanne.blogspot.com/

22.2. kolme vaalilupaustani, joista ensimmäinen on:

- Hyvin voivat liitosalueet ovat myös keskikaupungin etu!

(Kaavoittaminen, palvelujen säilyminen, 3. raide, kouluasiat, yrittäminen), Hyvinvoivat ja ominaispiirteensä säilyttävät liitosalueet ovat myös keskikaupungin etu!

Se, että muistaa vanhat pitäjätkin kaupungin osiksi, ei varmasti keneltäkään pois. Uudet veronmaksajat, ovat he sitten kaava-alueella tai maaseutumaisemmassa osassa kaupunkia tukisivat kaikkien hyvinvointia. Andrejn pohdinta, että "maaseutu pärjää oikein hyvin" saattaa päteä nyt, mutta uhkia on ilmassa, etenkin kun ilman koronatukia olisimme jo lomauttamisten ja palvelujen lakkauttamisten kurimuksessa.

Samassa kirjoituksessa hän huomaa, että "kolmasosa Suomen kunnista on jo niin autioituneita, että niissä ei enää synny edes yhtä koululuokallista lapsia vuodessa". Hämeenlinna on ollut koulukaupunki, mutta syntyykö täälläkään lapsia tulevaisuuden rakentajiksi riittävästi? Kaupungin koko väkiluku on 67 662 ennusteessa v 2016 toivottiin lisäystä noin tuhannella tuosta määrästä. Kun Suomessa noin 5,5 miljoonaa asukasta, asuu Hämeenlinnassa n 1,2% maan asukkaista. Jos keskimäärin syntyi maassamme n 60 000 lasta vuodessa, syntyi Hämeenlinnassa vuonna 1991 parhaimmillaan 794 lasta, mutta vuonna 2016 enää 614. Tämän vuoden luku?

Lasten määrä kertoo kaupungissa asuvista nuorista perheistä, jotka luottavat kaupunkiimme tulevaisuuden asuinpaikkana. Tähän on voinut ainakin Kalvolan entisessä pitäjässä viimeisen valtuuston aikana tehdyin päätöksiin vaikuttaa. Kun terveellinen remontoitu koulu ja lapsiperheille soveltuva tonttitarjonta oli kunnossa, on koulun oppilasmäärä edelleen hyvä, eikä laskeva, kuten ennusteissa silloin annettiin ymmärtää. Saimme myös verotuoton uusien asukkaiden myötä n 10% nousuun. SOTE-menot kasvoivat kuitenkin vielä reippaammin, joten meistä tuli kaupunkilaisia. Voisiko Hämeenlinnan alueella laittaa saman positiivisen kehityksen käyntiin ja mitkä olisivat keinoja tuohon. Sitä varmasti uudet ehdokkaat kovasti miettivät.

Nyt on juuri hetki tehdä jotain koko kaupungin veronmaksukyvyn säilymiseksi ja positiivisen yhteistyön hengen virittämiseksi. Hämeenlinnan alueella on paljon, mistä voimme olla ylpeitä. Sitä pitää vaalia.

Myös keskustaa tarvitaan, mutta kaikki ei ole yksin kaupungin käsissä. Yksityisillä yrittäjillä ja tonttien omistajilla on myös vastuunsa ja mahdollisuudet kehittää erityisesti keskustaa, joka on jo useamman vuoden jätetty "oman onnensa nojaan." Itse asiassa uudeksi keskustaksi on muodostunut jo alue Goodmanin ja Tiiriön kulmalla. Ei huono, meiltä nyt lyhyempi Tiiriöön esim. puutarhaostoksille tai hyvään taidetarvikeliikkeeseen ja parkkipaikkakin löytyy vaivatta.

Sen sijaan keskustaan tuntuu hankalammalta tulla. Olisi kiva käydä joskus Hämeenlinnan kirkon tilaisuuksissa tai eri yhdistysten tapaamisissa (esim. Syöpäyhdistys Palokunnankadulla), mutta parkkiongelmat ovat heti edessä. Josko saa autonsa jonnekin laitakaupungin kadunvarteen, tuttavalle tai sitten juoksee laittamassa automaattiin eurosia. Keskustan kehittäminen on jäänyt parkkipaikoista kinaamisen ja erilaisten selvitysten tilaamisen tasolle. Yrittäjät ovat sillä aikaa "äänestäneet jaloillaan" ja siirtyneet vilkkaammille paikoille.

-Mitä jos tervehtisimme jokaista kaupunkiin syntynyttä lasta esim. 300e lahjakortilla perheelle, ja tervetulotoivotusten myötä perhe saisi tietoa vauvamuskareista, perhekahviloista, Mannerheiliiton toiminnasta ym. ? Uutena valtuutettuna voisin heti tätä ehdottaa.

Leikkaamisen sijasta kannattaa miettiä, mihin vähät pakollisista menoista jäävät rahat olisi viisasta sijoittaa. Tehdään kaikki yhdessä yrittäen Hämeenlinnasta kaupunki, josta voimme olla ylpeitä. Vastaus otsikon kysymykseen: Molemmat muistettava!

Marjukka Lamminpaa

Kuntavaaliehdokas, KESK. Iittala https://airanne.blogspot.com/

AIRANNE.BLOGSPOT.COM

Airanteen aaltoja

Marjukan kuntavaaliblogi sekä Urjalan pitäjän väkeä ja heidän esipolviaan.